Pilvipalveluiden ostajan muistilista

Pilvipalveluiden riskeistä puhutaan paljon, mutta IT-markkinoiden muuttuessa ostajan on ymmärrettävä, että pilvipalvelut myös avaavat valtavasti uusia mahdollisuuksia. Pilvipalveluiden käyttöön siirtymisen vahvin ajuri on usein kustannussäästöt, mutta yhä useampi organisaation on tunnistanut myös pilvipalveluiden tarjoamat muut edut – palveluilla tavoitellaan esimerkiksi ketteryyttä ja IT:n kykyä joustaa liiketoiminnan tarpeiden muuttuessa. Pilvipalveluiden asiantuntija, kouluttajamme Antti Laaksonen paljastaa miten valitset yrityksellesi sopivimmat pilvipalvelut, oikean pilvistrategian ja vältät yleisimmät sudenkuopat!

  1. Mitä tulisi huomioida pilvistrategian suunnittelussa? Kenen vastuulla suunnittelu on?

Pilvistrategian suunnittelussa on kyse tietohallintostrategian päivittämisestä tähän päivään. Organisaation omistaman tiedon luokittelu sekä voimassaolevan tietosuojalainsäädännön tunteminen auttaa arvioimaan mitä palveluita ylipäätään voidaan ja uskalletaan käyttää. Osana pilvistrategian suunnittelua on hyvä tunnistaa milloin nykyiset järjestelmät ja niiden alla oleva rauta ovat tulossa elinkaarensa päähän. Pilvistrategian suunnittelussa voidaan myös linjata periaatteita sille mitä teknologiaa (pilvi vai on-premise) ja kumppaneita (koti- vai ulkomaiset) suositaan ja keskitytäänkö vain yhden ekosysteemin tarjoamiin palveluihin vai hankitaanko parasta päältä riippumatta siitä mistä ekosysteemistä palvelu tulee. Identiteetinhallinnan periaatteet on syytä linjata ja etsiä ratkaisu, joka tukee keskitettyä identiteetinhallintaa myös pilvessä. Oman tietohallinnon osaamistarpeet tulevat pilvipalveluiden myötä muuttumaan, joten on myös syytä pohtia, millaista osaamista omaan organisaatioon jatkossa tarvitaan. Pilvistrategian suunnittelu on tietohallintojohdon vastuulla, mutta se ei onnistu ilman liiketoiminnan aktiivista osallistumista ja kokonaisnäkemystä koko organisaation suunnasta pidemmällä perspektiivillä.

  1. Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan?

Pilvipalveluilla tarkoitetaan internetin kautta tarjottavia ohjelmistopalveluita ja tietotekniikkaresursseja, jotka saa tyypillisesti käyttöönsä itsepalveluna ja joiden käytöstä maksetaan käytön mukaan. Pilvipalveluina pystyy hankkimaan esimerkiksi liiketoimintasovelluksia (esim. CRM –järjestelmä), ohjelmistojen kehitysalustoja tai fyysisen palvelinkapasiteetin korvaavaa pilvirautaa virtuaalipalvelimina. Yleisimmin käytettyjä ohjelmistopalveluita ovat sähköposti- ja tiedostojen tallennuspalvelut sekä useammasta osapalvelusta muodostuvat tietotyö- tai tuottavuusratkaisut (esim. Office 365- ja Google Apps for Work-paketit).

  1. Miten julkinen pilvi, yhteisöpilvi, yksityinen pilvi ja hybridi pilvi eroavat toisistaan?

Julkinen pilvi on palveluntarjoajan ylläpitämä yhteinen ympäristö kenelle tahansa. Yhteisöpilvi on muuten samanlainen, mutta sen käyttö on rajattu vain nimetyille tahoille, esimerkiksi valtionhallinnolle. Yksityinen pilvi on vain yhdellä organisaatiolle rajattu ympäristö, joka sijaitsee joko asiakkaan omassa palvelinympäristössä tai kumppanin tiloissa. Hybriditoteutuksissa yleensä yhdistetään oma infra tai omassa infrassa pyörivät ohjelmistot jollakin tavoin esimerkiksi julkisen pilven palveluihin.

  1. Mitkä ovat eri pilvipalvelutyyppien erot (SaaS, PaaS, IaaS)?

SaaS (Software as a Service) tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna. PaaS (Platform as a service) tarkoittaa sovelluskehitykseen liittyviä pilvialustoja ja muita koodarien hyödyntämiä palveluita. IaaS (Infrastracture as a service) tarkoittaa virtuaalipalvelimien ja tallennustilan hankkimista palveluna. Myös muita lyhenteitä ja käsitteitä löytyy, mutta tämä kolmijako on vakiintunein tapa erotella eri palvelutyypit toisistaan.

  1. Mitä tarkoitetaan pilvipalveluiden ekosysteemeillä ja mitä eri ekosysteemin valinnat vaikuttaa ostajaan?  

Suurimpien pilvitoimittajien ympärille on muodostunut laajoja ekosysteemeitä. Ekosysteemin sisällä hyödynnetään samankaltaista teknologiaa, jolloin palveluiden integrointi keskenään voi olla helpompaa kuin ekosysteemien välillä. Suuremmista ekosysteemeistä löytyy napatoimittajan ohella laaja kumppaniverkosto, jolta voi hankkia apua palveluiden käyttöönottoon. Kumppaneiden omia ohjelmistolaajennuksia on myös helposti saatavilla yhteisten kauppapaikkojen kautta. Ostajan tulisi ymmärtää mistä ekosysteemistä hänen käyttämänsä pilvipalvelu tulee.

  1. Mitä hyötyjä pilvipalveluissa on perinteisiin tietojärjestelmähankkeisiin verrattuna?

Pilvipalveluiden käytöllä tavoitellaan usein kustannussäästöjä, mutta yhä useammalla organisaatiolla pilveen siirtymisen ajurit ovat ihan muualla. Tavoitellaan esimerkiksi ketteryyttä ja IT:n kykyä joustaa liiketoiminnan tarpeiden muuttuessa. Korkeampi saavutettavuus ja vähemmät keskeytysajat houkuttelevat myös. Pilviprojekteissa kannattaisi lähteä pienellä liikkeelle, oppia virheistään ja tarkentaa suuntaa matkan aikana. Mammuttihankkeista poiketen pilvipalveluita on mahdollista ottaa käyttöönsä nopeastikin, jopa muutamassa viikossa, etenkin jos on valmiutta mukauttaa omia prosesseja. Käytön mukainen laskutus sitoo kustannukset juokseviin kuluihin ja suoraan käyttäjämääriin, jolloin oletuksista ja ylikapasiteetistä ei tarvitse maksaa.

  1. Millaisia tietoturvariskejä pilvipalveluihin liittyy?

Suurimmat riskit liittyvät tietomurtoihin ja tiedon häviämiseen. Riski voi konkretisoitua hakkeroinnin, inhimillisen virheen tai toimittajan henkilöstön väärinkäytöksen seurauksena. Pilvipalveluiden käyttöön liittyy aina riskejä, mutta ei pilvipalveluiden käyttö ole yhtään sen turvattomampaa kuin keskinkertaisesti toteutetun sisäverkonkaan. Pitää vain tunnistaa riskit ja arvioida niiden vaikutukset ja linjata tämän pohjalta mitä pilvipalveluita omassa organisaatiossa voidaan käyttää ja miten tietoturvariskeihin varaudutaan. Tietoturvatilanteen seuraaminen auttaa reagoimaan nopeasti myös tuntemattomiin uhkiin.

Onko yritykselläsi pilvistrategiaa? Osallistu keskusteluun!

___

Post A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *