CIO 2017 | Clarion Hotel, Helsinki

Miksi emme käyttäisi hyväksi avointa ekosysteemiä?

huhtikuu 14, 2017

Digitalisaation suurin haaste on yritysten kulttuurimuutos. Miten yritykset oppivat päästämään irti siitä, mikä toimii vielä tänään?

”Ihmiset haluavat yhden käyttöjärjestelmän esineiden internetille, mutta kukin valmistaja keskittyy omien laitteidensa kehittämiseen”, Samsungin toimitusjohtaja BK Yoon totesi CES-tapahtuman puheenvuorossaan.

Yritykset innovoivat uusia asiakaskokemusta parantavia ratkaisuja, jotka hyödyntävät vasta tulossa olevia teknologioita. Nopeuttaaksemme kehitystä tarvitsemme helpon tavan, jolla kaikki pääsevät yhdessä hyödyntämään koko ekosysteemin osaamista.

IBM:n Watson IoT-keskus Münchenissä on hyvä esimerkki tulevaisuuden ekosysteemiystävällisistä toimintakeskuksista, jotka mahdollistavat asiakkaiden ja kumppaneiden yhteistyön huippuasiantuntijoiden kanssa, World Economic Forum kehittelee vastaavaa San Franciscoon. Meillä on paikallisesti Startup Sauna Otaniemessä ja Tekesin Hilla-ohjelma Oulussa.

Tulevaisuuden parannettu käyttäjäkokemus voi tarkoittaa esimerkiksi tekoälyä hyödyntävää älykästä taloa. Tällaisessa talossa

  • heräät joka aamu ilahduttavaan (keinotekoiseen) auringonnousuun
  • asunto tietää tarkalleen, millaisesta musiikista, veden lämpötilasta tai valaistuksesta pidät – ja säätää nämä automaattisesti sinua varten
  • digitaalinen ”tohtorisi” valitsee sinulle sopivan ruokavalion 24/7 ja digitaalinen urheiluvalmentajasi optimoi treenisi ruokailusi mukaan
  • oma kognitiivinen asiantuntijasi huolehtii aikataulustasi ja pitää sinut ajan tasalla asiakkaisiisi liittyvistä uutisista

IoT automatisoi tehtäviä. Kun tekoäly kehittyy ja arkistuu, automatosoituvat toiminnot monipuolistuvat.

Myös käyttöliittymiä tulee lisää ja ne ovat nykyistä monipuolisempia. Ne hyödyntävät puheentunnistusta, lisättyä todellisuutta ja osaavat ennakkoida aivojen käyttäytymismalleja. Tietokoneen näppäimistöt ovat yhtä väistyvää kansanperinnettä kuin kaunokirjoitus.

Tämä kaikki nostaa esille uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Fyysisiä tuotteita valmistavat yritykset ovat muuttumassa enemmän ohjelmistoyrityksiksi ja uutta teknologiaa hyödyntäviksi design-taloiksi. Kaikki eivät selviä murroksesta, varsinkaan jos eivät uskalla kokeilla uutta ja jaksa innovoida uuden teknologian mahdollistamia ratkaisuja.

Myös loppukäyttäjät ja organisaatiot ovat haasteen edessä. Teknologia mahdollistaa uusia toimintatapoja ja uusia työjärjestelyjä. Yksilötasolla meidän pitäisi rohkeammin tutustua uuden teknologian hyödyntämiseen ja nauttia siitä, että esineet tekevät asioita puolestamme. Edessä on varmaan pari internet-ilmakuoppaa, mutta uteliaisuus palkitaan.

Älykkäiden kotien, itseohjautuvien autojen, koneoppimisen, henkilökohtaisen analytiikan, älykkäiden robottien ja IoT-standardien maailmassa yritysten täytyy menestyäkseen kehittää yrityskulttuuri, joka tukee innovaatiota.

Siihen tarvitaan tuotekehittäjä- ja loppukäyttäjäorganisaatioita sekä suunnittelu-, käyttäjä- ja ratkaisukeskeistä etenemistapaa, joka koostuu seuraavista vaiheista:

1. Useista ideoista nopeisiin prototyyppeihin
2. Prototyypistä ratkaisun/konseptin todennus/demovaiheeseen (PoCeihin)
3. PoCeista tuotteisiin ja palveluihin

Kautta matkan loppukäyttäjät ja keskeiset päätöksentekijät ovat mukana varmistamassa ratkaisun vaikuttavuutta.

Uudet osaamis- ja innovaatiokeskukset yhdessä Symbion ja start-upien kanssa ovat ketterä ja toimiva ekosysteemi asiakkaille.

 

Mikael Lillback
asiakkuusjohtaja, Symbio

Mikael Lillback on Symbion asiakkuusjohtaja, jonka intohimona on suomalaisten teollisuusyritysten uudistuminen digitalisaation myötä. Tapaat hänet CIO 2017 -tapahtumassa, jossa pureudumme tarkemmin miten Design Thinking -metodologia nopeuttaa yritysten innovaatiokyvykkyyttä.